Yhdysvaltojen Sisällissota Sisällissodan syyt löytyvät pitkälti niissä kulttuurieroissa mitä nuorella Yhdysvaltojen liittovaltiolla, joka julistautui itsenäiseksi vuonna 1776, oli varsinkin suhteessa orjuuteen. Varsinkin ensimmäisen 1800-luvun puoliskon aikana keskustelu maan sisällä orjuuden puolesta ja vastaan oli hyvin vilkasta, alkaen siitä, että osavaltiot Marylandista pohjoiseen tekivät orjien pidosta laitonta vuonna 1804. Tuona periodina toimi muun muassa ns. "Maanalainen Rautatie" (Underground Railroad), joka auttoi orjia pois etelävaltioista pohjoisen "vapaisiin osavaltioihin". Samanaikaisesti eteläiset osavaltiot tulivat entistäkin riippuvaisemmiksi orjatyövoimasta viljelläkseen laajoja puuvilla ja tupakka plantaasejaan. Käännekohta tapahtui kun maalaisjuristi Springfieldin kaupungista Illinoisista, Abraham Lincoln, joka oli orjuuden vastaisen Republikaanien puolueen jäsen, valittiin liittovaltion presidentiksi kampanjan jälkeen, jonka isoin asiakysymys oli orjuuden lopettaminen maassa. Eteläiset osavaltiot päättivät Lincolnin valintaa seuranneena vuotena (1861), että oli aika irtautua liittovaltiosta, muodostaen Amerikan konfederaattivaltioiden liiton, ja samalla ne julistivat sodan Yhdysvaltojen liittovaltiolle, hyökäten Fort Sumteriin Charlestonissa, Etelä-Carolinan osavaltiossa. Sisällissota oli erittäin raskas maalle, sillä sellaisten keksintöjen kuten konekivääri ansiosta taisteluissa kuoli yli miljoona Amerikkalaista. Vaikka Konfederaateilla (joita kutsuttiin myös "harmaiksi") oli paremmat kenraalit, Liittovaltion joukot (joita kutsuttiin myös "sinisiksi") voittivat sodan. Sinisten voitto johtui osittain sen teollisesta mahdistaan ja sotilaiden määrän ylivoimasta, jota tosin käytettiin huolimattomasti, siten, että liittovaltiolla oli kuusi kuollutta kutakin konfederaatin sotilasta kohdin sodan loppuessa. Sodan ratkaisivat varsinkin liittovaltion voitot vuonna 1863 Gettysburgissa (Pennsylvania) ja Vicksburgissa (Mississippi). Sota päättyi huhtikuussa vuonna 1865, kun konfederaattien kenraali Robert E Lee antautui oikeustalolla Appomattox:ssa (Virginia). Sodan jälkeen liittovaltio otti suuret sotakorvaukset konfederaattien puolella taistelleilta osavaltioilta, ja päästi ne takaisin liittovaltioon vain suurella hinnalla ja vaikeuksien kautta. Pohjoisten valtioiden voitto ei tuonut myöskään juurikaan helpotusta entisten orjien asemaan, sillä heidän velvollisuudekseen jäi edelleen viljellä maata, pientä sadosta saatua osuutta vastaan. Maan musta-ihoinen väestö saikin taistella kansalaisoikeuksiensa puolesta aina 1960 luvun kansalaisliikkeiden tuomiin muutoksiin saakka tasa-arvonsa puolesta, ja monien mielestä Afrikan-Amerikkalaiste asemassa on edelleen paljon parannettavaa tasa-arvon kannalta.
|