Viro Tartto Yliopisto (www.ut.ee), joka on perustettu 1632, on ollut, lähde joka on tuottanut suuren osan maan suurmiehistä, tiedemiehistä, kirjailijoista, ja valtiomiehistä. Yliopiston taustavaikutuksen ansiosta kaupunkia pidetään myös Eestin kansalliskulttuurin kehtona, sillä täällä saivan alkunsa Virolainen kirjallisuus ja lehdistö, laulujuhlaperinne, ja maan ensimmäinen ammattiteatteri perustettiin juuri Tartoon. Yliopiston vaikutus näkyy myös sen nuorekkaassa kaupunkikuvassa, sillä noin viidennes asukkaista on Tarton yliopiston opiskelijoita lukukausien aikana. Yliopisto isännöi myös Tarton taidemuseota (www.tartmus.ee), joka on Viron vanhin museo. Kaupunki, jonka historia yltää aina vuoteen 1030 asti ja joka on nykyisin maan toiseksi suurin, on täynnä historiallisia nähtävyyksiä yliopiston ohellakin, sillä alue eli kulta-aikaa useiden muiden Viron kaupunkien lailla osana Hansaliittoa 1400-1600-luvuilla. Historiallisiin kohteisiin kuuluvat Tarton useat keskiaikaiset kirkot, kohokohtana Johanneksen kirkko (www.jaanikirik.ee), jonka osa gotiikan arkkitehtuurin tyylisuunnan edustajana on yksi merkittävimpiä koko Euroopassa, ja tarjoaa upeita veistoksia, taiteellisia yksityiskohtia, ja majesteetillisen koon. Historiansa ja yliopistonsa ohella Tarttoon tuovat turisteja myös erilaiset kuntoilutapahtumat, joista merkittävimpiin kuuluvat Worldloppet hiihtomaraton, jokavuotinen pyöräilytapahtuma, syysjuoksu, ja moderni Aura-vesikeskus. Myös Toomemäki, joka on englantilaistyylinen puisto vanhan linnoituksen alueella, on yksi suosituimpia ulkoilualueita niin turisteille kuin Tartolaisillekin. Tarton kehitys on ollut voimakasta maan itsenäistyttyä jälleen vuonna 1990, ja nopean alueen taloudellisen kehityksen takia monet alueet tarjoavat voimakkaita vastakohtia, joissa modernit rakennukset kilpailevat huomiosta historiallisten arvorakennusten kanssa. |