Hämeenlinnan nähtävyydet parhaimmistoa ovat Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeen linna, Ahveniston moottorirata, Vankilamuseo, ja Suomen Tykistömuseo.
Sibeliuksen syntymäkoti, suomen tunnetuimman ja esitetyimmän säveltäjän, sijaitsee Hämeenlinnassa osoitteessa Hallituskatu 11.
Jean Sibelius syntyi rakennuksessa 8. joulukuuta 1865, ja asui pääasiallisesti rakennuksessa ylioppilaaksi kirjoittamiseensa saakka vuonna 1885, jolloin hän muutti Helsinkiin.
Hämeenlinnan alueen matkailumainos.
Sibelius oli osa ainutlaatuista nuorsuomalaishenkistä ryhmää, johon kuuluivat hänen aikalaisensa mm. Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Eino Leino, Robert Kajanus, Juhani Aho ja Eero Erkko.
Syntymäkoti (hameenlinna.fi/Kulttuuri/Museot/Historiallinen-museo/Museot/Sibeliuksen-syntymakoti/), joka on ollut museo 1960-luvulta, on nykyään museo, ja se on monelle Sibelius-musiikkituristille yksi neljästä tärkeästä Sibelius nähtävyydestä suomessa: Sibeliuksen Syntykoti, Sibelius-monumentti (Helsinki), Ainola (Järvenpää), ja Sibelius-museo (Turku).
Syntymäkoti museossa on Sibeliuksen lapsuudenaikaan kuuluneita kalusteita, asiakirjoja, valokuvia ja pienesineitä, ja kokonaisuudessaan sisätilat on restauroitu Sibeliuksen lapsuudenaikaiseen, 1860-luvun, asuun.
Hämeen linna (www.nba.fi/fi/hameenlinna) on yksi merkittävimmistä keskiaikaisista linnoista Suomessa. Linnan rakennustyöt alkoivat kuuluisan Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvun loppupuolella, tosin jotkin historioitsijat pitävät tarkempana rakennusaloituskohtana 1310-lukua (linnaa rakennettiin ja laajennettiin 200 vuoden ajan), Novgorodin hyökkäyksen jälkipuinneissa.
Linna oli merkittävä sotilaallinen linnoitus aina 1500-luvun lopulle, ja myöhemmin se toimi mm. vankilana vuosina 1837-1972.
Linna toimii nykyään historiallisena muistomerkkinä ja sillä on helppo vierailla, sillä se sijaitsee Vanajavesi järven rannalla, lähellä Hämeenlinnan kaupungin keskusta.
Hämeen linnan kohokohtiin kuuluvat muun muassa sen keskiaikainen kehämuuri ja 1500-luvun puolivälissä rakennukseen liitetty tykkitorni.
Hämeenlinnan nähtävyydet kohokohtiin kuuluu Ahveniston moottorirata (ahvenistonmoottorirata.fi), joka on yksi suomen kuuluisimmista moottoriradoista.
Rata, jonka pituus noin 3 kilometriä, on ollut kilpailukäytössä vuodesta 1967.
Radan kilpailuissa ovat historiallisesti mukana olleet muun muassa Jim Clark, Graham Hill, Jack Brabham ja Niki Lauda.
Käynti radalla on luonnollisesti paras yhdistää siellä järjestettäviin kilpailuihin, joista suurimmat ovat Rata-SM, NEZ Racing Championship, Historic Grand Race, ja Super Rallicross.
Vankilamuseo (hameenlinna.fi/Kulttuuri/Museot/Vankilamuseo/) esittelee vankeinhoidon historiaa suomessa, ja se toimii entisessä Hämeenlinnan lääninvankilassa, joka oli valmistuessaan vuonna 1871 ensimmäinen sellivankila Suomessa.
Rakennus toimi vankilana aina vuoteen 1993 saakka, ja muutettiin museokäyttöön vuonna 1997.
Hämeenlinnan alueella on poikkeuksellisen merkittävä asema suomen vankeinhoidossa, sillä Hämeen linnan ansiosta alueella on ollut vankeja keskiajalta lähtien.
Museon avulla voit saada käsityksen suomen vankiloiden historiasta ja myös elämästä vankiloiden sisällä sekä historiallisesti että nykyisin.
Museon kohokohtia ovat sen historiallinen rakennus, ja mahdollisuus nähdä myös sen autenttiseen oloon jätetyt vankien tilat.
Vankilamuseossa on usein esillä erikoisnäyttelyitä liittyen vankiloiden historialliseen toimintaan, esimerkkinä erikoisnäyttely "Alkeisopetus Vankilassa", joka oli esillä museossa alkuvuodesta 2009.
Hämeenlinnan nähtävyydet parhaimmistoa on myös Suomen Tykistömuseo (tykistomuseo.fi), joka keskittyy tykistöaselajin historiaan ja nykypäivään Suomessa.
Museotiloihin, joka sijaitsee Linnankasarmin alueella Hämeenlinnaa, kuuluu näyttelyalue kasarmirakennuksessa itsessään, kasarmia ympäröivät ulkoalueet, ja tykkihallin.
Näyttely on lajissaan ainutlaatuinen suomessa, ja tarjolla ovat mm. kaikki Suomen toisessa maailmansodassa käyttämät tykkimallit.
Museon avulla voi kuitenkin saada käsityksen koko Suomen tykistön historiasta joka alkaa 1400-luvulta, aina nykypäiviin saakka.
Näyttely on jaoteltu niin, että ensimmäinen kerros kertoo varhaisimmat vaihteet tykistön historiasta, ja ylöspäin mentäessä näyttelyn tarjonta lähenee nykypäivää.
Museon kohokohtia on varsinkin sen tykkihalli, josta löydät yli kolmekymmentä Suomen historiallisesti arvokkainta tykkiä, mukaanlukien saksalainen Nebelwefer raketinheitin.
Tykkien lisäksi museo esittelee myös mm. jalkaväkiaseita, kuten legendaariset Suomi-konepistoolin, Lahti-Saloranta-pikakiväärit, ja Molotovin cocktailin.