Finlaysonin Kirkko Tampere Finlaysonin kirkko valmistui kaupunginarkkitehti F. L. Caloniuksen suunnitelmien pohjalta, uusgotiikan tyylisuuntaan tehtynä, ja ensisijaisesti Finlaysonin tehtaan työntekijöiden käyttöön, vuonna 1879. Calonius käytti kirkon rakenteeseen peittämätöntä punatiiltä, joka oli materiaalina myös toisessa merkittävässä alueen kirkossa, Tampereen ortodoksisessa kirkossa, johtuen mm. siitä, että paikalliset tehdasyritykset lahjoittivat suuren osan ortodoksikirkon rakentamiseen käytetystä materiaalista.
Sisätiloiltaan Finlaysonin kirkko poikkeaa perinteisestä luterilaisesta kirkosta siinä, että sen saarnatuoli ja urut ovat sijoitettuina englantilaisen kongregationaalikirkon (fi.wikipedia.org/wiki/Kongregationalismi) tyyliin alttarin taakse. Sisätilojen kohokohtiin kuuluvat sen historialliset Hill & Son urkurakentamon 1850-luvulla valmistamat kirkko-urut, jotka hankittiin rakennukseen Pietarista kirkon avajaisvuonna. Tehtaalla ja kirkolla oli oma pappinsa, tehtaansaarnaaja, joka toimi aina vuoteen 1982 saakka osana alueen hengellistä elämää. Tehtaan omistamien rakennusten käyttöä uudelleenjärjesteltiin 1980-luvun alussa, ja tämän seurauksena tehtaan kirkko luovutettiin vastikkeetta tontteineen Tampereen evankelis-luterilaiselle seurakunnalle. Kirkko, jossa on tilaa kaikkiaan 280 henkilölle, on nykyisin suosittu muun muassa hääkirkkona sen idyllisen ja viehättävän arkkitehtuurinsa sekä keskeisen sijaintinsa ansiosta. Kirkossa toimii myös laatuaan maan ainoa lasten kirkko eli lasten katedraali, joka näkyy kirkon sisätilojen lasten alttareissa, joiden olennainen osa ovat lasten Raamatut sekä kutakin kirkollista tapahtumaa ilmentävät asetelmat. Rakennus on kirkolliselta asemaltaan rukoushuone, joten siellä ei pidetä säännöllisiä sunnuntaijumalanpalveluksia. Muihin lähellä oleviin alueen keskeisiin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Tallipiha, Näsinpuisto suihkulähteineen ja patsaineen, sekä Hämeenpuisto, joka on esplanadityyppinen C. L. Engelin suunnittelema puistoväylä.
|
