Aboa Vetus & Ars Nova Turku Museo nimi tulee sen kahdesta osiosta, joista Aboa Vetus ("Vanha Turku" latinaksi) puoli esittelee keskiaikaista Turun kaupunkia, ja tämä puoli näyttelystä on koottu museon arkeologisissa kaivauksissa löydettyjen kivirakennusten yhteyteen.
Rauniot ovat peräisin keskiajan periodilta, jolloin alue oli vilkas Turun hallinnollisen, kaupankäynnin, ja kirkollisen elämän keskus. Raunioihin rakennettu näyttely esittelee keskiaikaista, kaivauksissa löydettyä, esineistöä, painottuen 1400-luvulta oleviin löydöksiin. "Ars Nova"-puoli puolestaan esittelee nykytaidetta, ja museon kokoelma, noin 600 teosta, esittelee varsinkin suomalaisen ja länsimaisen taiteen lähihistoriaa. Vanhimmat taideteokset kokoelmassa ovat 1900-luvun alkupuolelta, mutta suurin osa teoksista on 1950-luvun puolivälin jälkeiseltä ajalta ja nykypäivästä. Näyttelyssä on esillä teoksia mm. taiteilijoilta Pablo Picasso, Max Ernst, Auguste Herbin, André Masson, Otto Mäkilä, Lars-Gunnar Nordström, Matti Kujasalo, Veikko Hirvimäki, sekä Jan-Erik Andersson. Museorakennus, Rettigin palatsi, on myös sinällään mielenkiintoinen nähtävyys. Barokkiklassismia arkkitehtuuriltaan edustavan palatsin suunnitteli Valter Jung (fi.wikipedia.org/wiki/Valter_Jung), ja se valmistui vuonna 1928. Aboa Vetus & Ars Nova |
Museorakennuksen julkisivusta löytyy turkulaiselle Herman Spöringille (fi.wikipedia.org/wiki/Herman_Spöring) omistettu muistovitriini. Spöring osallistui James Cookin Uuden Seelannin ja Australian tutkimusmatkalle, vuosina 1768-1771, ja hänen mukaansa nimettiin yksi